Elämme ajassa ja kehollamme on aikapohjaisia rytmejä

Pidän syksystä. Jotenkin vuodenkierto on minusta lohduttavaa… tietää, että jokin loppuu ja jokin alkaa. Melko ennakoitavastikin vielä, vaikka tarkkaa päivää ei esimerkiksi säämuutoksille tietäisikään. Meidän neljä vuodenaikaamme vaikuttavat väkisinkin biologiaamme ja vireystasoomme. Tämä johtuu etenkin siitä, miten valon määrä vaihtelee kevään ja syksyn välillä huimasti. Biologinen kellomme säätyy valon mukaan ja syksyllä pimeys väsyttää.

Tällä kertaa en keskity sinänsä tärkeään kirkasvalon käyttöön näin syksyllä, vaan kirjoitan siitä, että etenkin marraskuulla voi haluta enemmän hitautta, enemmän aikaa itselle, rauhoittumista ja käpertymistä.  Näin minä ainakin kuulen kehoni ja mieleni pyytävän. Olen sitä mieltä, että syksy ohjaa meitä hellittämään kesän ylitsepursuavasta annista.  Syksyyn voi sopeutua ja nauttia siitä, kun antaa itsensä olla, omia rytmejään kuulostellen ja niitä noudattaen.

Deadline – kuoleman raja? Miten oma rytmimme kohtaa päivittäiset deadlinet?

Aika ja erilaiset rytmit

Väsymyksen hallintaa ymmärtäessä ja soveltaessa yksi pääasioista on vuorokausirytmi, sirkadiaaninen rytmi.  Se ohjaa vähän yli 24 tunnin jaksoissa etenkin unen syklejä ja päiväaikaista vireyttä. Terveellä aikuisella yksi sykli on noin 90 minuuttia. Nukkuessa käymme oman unentarpeemme mukaan näitä 90 minuutin syklejä eri vaiheineen läpi noin 4-6 kertaa yön aikana.

Toinen tärkeä rytmi on  päivärytmi, ultradiaaninen rytmi. Se ohjaa noin 12 tunnin jaksoissa etenkin hormonierityksemme pulsseja. Yhden syklin kesto vaihtelee 90 – 120 minuutin sykleissä aivoaaltojen perusteella. Neurologian ja unilääktieteen puolella BRAC (Basic Rest Activity Cycle) käsite avaa tätä aktiivisuuden ja palautumisen vaihtelua päivän mittaan niin, että aktiivisuusvaihe kestää noin 90 minuuttia ja sitä seuraa noin 30 minuutin vähemmän aktiivinen vaihe. Tästä päätellen työssä 90 minuutin tehokas vaihe ja sitä seuraava 30 minuutin palautuminen olisi tehokkainta ja  aivoillemme sopivinta rytmitystä päivän mittaan.

Lisäksi on vielä  kuukautinen rytmi, infradiaaninen rytmi. Se liittyy myös hormonitoimintaan ja ohjaa mm. kuukautiskiertoa ollen kestoltaan vähemmän kuin 28 päivää.

Rytmeistä löytyy myös  vuodenaikaisrytmi, annuaalinen rytmi. Eläin- ja kasvimaailmassa tämä noin vuoden mittainen jakso sopeuttaa elintoimintoja vuodenaikaan ja ympäristöoloihin nähden. Esimerkkinä tästä lintujen muutto, yksivuotiset tai monivuotiset kasvit ja niiden vaiheet eri vuodenaikoijen mukaan.

Entäpä me ihmiset, etenkin tällä meidän leveysasteellamme?

Puhuin yllä sopeutumisesta ja uskon että myös meidän sisäinen rytmimme ohjaa meitä sopeuttamaan elintoimintojamme vuodenaikojenkin mukaan optimaaliseksi.

Annetaan aivoillemme aikaa palautumiseen. Ehkä näin syksyllä vieläkin enemmän kuin muina vuodenaikoina!

Pysytään vireessä – rytmi on tärkeää!

t Päivi